.....................................................................................................................................................................

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Tänään elävänä Helsingissä!


RUMAT ELÄIMET ELÄVÄNÄ HELSINGISSÄ AIKATAULU 28.3.
Kuuman Ankanpoikasen ennalta-arvaamaton naamioimprovisaatio eli ruma lammas, ruma siili, ruma lintu, ruma majava ja ruma sika valloittavat suuren ja kauniin pääkaupunkimme lauantaina 28. maaliskuuta. Turkulaisten unelmaroadtrip kulkee seuraavien Helsingin helmien kautta:


KLO  9: Puotiharjun ostoskeskus (Musti ja Mirri) ja Stoan piha
KLO 11: Stoan piha (ajamisen opettelu ja padon rakennus) ,
KLO 11.30-12.00 Itäväylä, Kauppatori (lokit), Vanha Kauppahalli (Mari’s Smoothie, Annan Villiliha)
KLO13.00 Luonnontieteellisen museon hirvipatsas
KLO 13.30-15.00 Luonnontieteellinen museo (mm. afrikannorsu, susi, evoluutio)
KLO 16 Rautatientori (Helsingin joukkoliikenne, luistelu), metro (noin kello 16 - Helsingin yliopisto - Rautatientori - liukuportaat), Karhupuisto, Majavabaari, Vaasankatu (jumppaavat ihmiset, ajamisen opettelu ja padon rakennus),
KLO 17 Itäväylä, Stoan aula (noin kello 17 - sohvat).

KUVIA JA VIDEOITA MATKAN VARRELTA NÄHTÄVILLÄ STOASSA
Karttakirjalla, kiikareilla ja atk-tukihenkilöllä varustautunut karvainen tiimi lähettelee matkansa varrelta kuvia ja videoita, sulostuttamaan myös Itäkeskuksen Stoassa Nukketeatterin Näyteikkunan ytimessä notkuvien päivää. Rumat Eläimet  elävänä helsingissä infopöyt

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Agatha on esiintynyt

Murhia on jäljellä enää yksi, syksylle.

Pää alkaa olla siirtynyt eteenpäin, niin kuin tavallaan tapana on, mutta osa aivosoluista on vielä Agatha Christielle varattu. On ollut poikkeuksellista ja ihanaa saada pitää esityksissä tällaista kerran viikossa tahtia. Ensi-illan jäljiltä pelotti, Mutta sitten.. miten paljon siellä alitajunnassa ehtiikään tapahtua, kun ajattelee ihan muita asioita. Meillä on mun laskujen mukaan ollut noin kahdeksan esitystä tässä syksyn aikana. Sellaisen määrän voisi rykäistä viikon sisään, ja niin on usein tehnytkin. Nyt vaan nautiskelen tästä omasta jatkuvasta maanantaiharrastuksesta – playnapin äärellä takaorrella - kun saa samalla katsoa miten esitys kasvaa ja kehittyy. Tähän mennessä (ja ymmärrettäköön oman silmäni liioittelu, katsojat älkööt kuvitelkokaan huomaavansa ihan näin isoja eroja) olen mielestäni nähnyt yhden täyden komedian, yhden täyden syyllisyyden tiivistymän, yhden tosi huonon ja epävarman esityksen, yhden vihaisen ja yhden vähän liiankin leppoisan. Ja se on ollut tosi mielenkiintoista. Pikkuhiljaa ne eri esityksissä korostuvat sävyt ja onnistumat ehkä kasautuvat ja sitten meitä odottaa kevät kaudella se täydellinen veto. Tai sitten ei, Katostaan, mihin eksytään. Joka tapauksessa tällä rytmillä sokeutunut ohjaajan silmäkin pystyy jo näkemään jotain, ja sen lisäksi ylirasitetut näyttelijät ehtivät muhitella rauhassa. Tämä tahti on ollut kiva. Lisäksi ilahduttaa maanantai-iltojen piristäminen. Niissä on hirvittävän kivalla tavalla salaseurainen fiilis, tykkään. 

torstai 9. lokakuuta 2014

Agatha on sisustanut

Huhhah, reilu viikko aikaa ja sisustus alkaa näyttää valmiilta, eli tältä. Oman mielen sisustakin alkaa näyttää jotakuinkin tältä. Eli miltä? Kotoisalta kaaokselta? Vai kuten teatterisihteerimme Siina määritteli: porilaisen vanhanpojan kodilta. Akvaariosta puuttuu vielä kala ja ovesta karmit, mutta tässä vaiheessa alkaa joku mielenosa jo rauhoittua. Tällainen siitä nyt tulee. Ensi-illassansa esitys on aina täydellinen.
"Rakkaudella, Agatha" Tehdas Teatterissa 20.10 ja siitä eteenpäin. Aina maanantaisin.
Olohuone - puuttuu: kala, teekannu

Keittiö - puuttuu: parempaa kissanhiekkaa, säilykkeitä

työhuone - ei puutu mitään

Jyrsijähäkki - puuttuu seinät.



tiistai 30. syyskuuta 2014

Agatha prosessoi


Pää surisee ja kaikki sivupersoonat on käytössä. Kolme viikkoa ensi-iltaan ja käsikirjoittaja-minä miettii taustatarinoita, ohjaaja-minä kissan muuveja, lavastaja-minä ikkunoiden sijaintia ja sitten on vielä se äänisuunnittelija, nukenrakentaja, tuottaja ja tarpeistonhoitaja. Välillä tuntuu että kohta teatterimaailma mullistuu, ja välillä on niin isot seinät vastassa - ei siis ne meidän oikeat, ne eivät vielä ole vastassa - että haluaisi piilottaa päänsä pensaaseen. Tänään onneksi enemmän se ensin mainittu. Helpottaa kun on tarpeeksi monta hahmoa tapettu, neljä jyrsijää, kissa ja kaksi miestä on vielä pyöritettävissä...

Viikonloppuna mietin myös, miten väärästä syyllisyydestä voi vapautua. Se täytyisi vielä ehtiä. Ja ne tapetit. Sitten kun on seinät. Onneksi ja kiitos tässä suossa ei ole yksin, kuvissa sisustustalkoita ja Kuvattavana mies nimeltä Poika.



tiistai 23. syyskuuta 2014

Agatha-niminen työmaa

TEHDAS Teatterin vinttinäyttämö on täynnä rojua. Tai ei, täynnä tavaraa. Niinkuin kenen tahansa yksiössäasuvan yksiö. Vuosi vuodelta kerääntyneitä tavarakerroksia. Pölyä. Valtavat määrät pölyä (josta siis toki hankkiudutaan eroon ennen ensi-iltaa). Puuttuvat enää muovimattolattia, tapetoidut seinät ja tonni pikkusälää, niin lavastus on valmis. Lavastus on keskustelijan kannalta hauska sana, kun puhutaan murhamysteeristä. Ja vielä hauskempi tavaranhankkijan kannalta, kun puhutaan kahden tunnin murhamysteeristä, jonka tavoitteena on asumakelpoinen asunto. Ehkä vuokraamme tämän esityskauden jälkeen.

Huomenna käymme keskustelemassa nukketeatterista Turun pääkirjastolla järjestettävässä seminaarissa.  Seminaarin järjestäjänä toimii turkulaisen ammattinukketeatterintekijöiden yhteistyöverkosto Aura of Puppets. Seminaari on osa jokavuotista Turku International Puppetry Festivaalia, ja sen aiheena on suuruudenhullusti itse "nukke". Lue lisää Facebookista.

Näyttelijä Timo Väntsi ja ohjaaja Merja Pöyhönen pohtivat gerbiilihäkin rakenteita.

Ohjaaja Pöyhönen pohtii edelleen gerbiilihäkin rakenteita.  Näyttelijä Väntsi ei enää.

Anthony Marston, kenraali Macarthur ja tuomari Wargrave gerbiilihäkin rakenteissa.

Emily Brent kurkistaa gerbiilihäkin rakenteista.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Syksyn läpi joulumielellä

Kesä näyttää jatkuvan täällä Turussa, mutta rinnoissamme pamppailevat jo jouluaiheet. Lahjamme teille:
PIKKU JOULU EVANKELIUMI on nyt valmisteilla, kuten toivoitte. Klassikkotarina kohtaa Kuuman Ankanpoikasen virkistävän käsittelyn. Emme kaihda herkkyyttä emmekä härskiyttä, mausteina faktaa ja fiktiota. Pakettiin mahtuu jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua, jotakin sinistä tai ainakin pinkkiä... Miltä tapahtumat näyttävät pikku aasin näkökulmasta?  PIKKU JOULU EVANKELIUMI vastaa tähänkin kuumottavaan kysymykseen. Nyt virittäytymään joulumielelle. <3


perjantai 5. syyskuuta 2014

Keskiviikkona hellettä 2

Ja tilattu helle saatiin Poriin keskiviikoksi, kiitos ilmatieteen laitos. Lain$uojattomat -festivaalin avajaispiknikillä tunnelma oli hurmaava, kiitos Lain$suojattomat ja Rakastajat-teatteri. Eikä järjestyshäiriöitä koettu, kiitos gorillapoliisien.

Nyt viikonloppuna omaksutaan katsojan roolia. Barkerteatterilla work-in-progressia ja TEHDAS Teatterilla naamioteatteriensi-iltaa. Ehkä lauantaiksi ja sunnuntaiksi vielä Helsinkiin moikkaamaan heppataiteilija Eeroa, jos Onniexpress suo.








tiistai 2. syyskuuta 2014

Tilipäivä

Nähtävillä maailman ehkä ammattimaisinta palkanmaksua. 

maanantai 1. syyskuuta 2014

Keskiviikkona hellettä

Tänään aloitimme 'maanantaimurhamysteerimme' harjoitukset. TEHDAS Teatterin vintille rakentuu hitaasti syksyn mittaan pieni yksiö, jossa kaksi vanhaapoikaa saa kasvattaa kaikessa rauhassa - suuren maailman häiritsemättä - jyrsijöitä. Agatha Christien piinaavan Eikä yksikään pelastunut-kirjan (omaa sukua Kymmenen pientä n***eekeripoikaa) inspiroimana matkaamme läpi pimenevän syksyn.

Mut eka kohti Poria ja Lain$uojattomat-festivaalia. Siellä poliisigorilloillamme on valvottavaa nyt keskiviikkona. "Täytyy jäädä kukkumaan, ei saa mennä nukkumaan."

Ai niin joo, kesästä muutama kuva alla.


Olimme Per Brahen talossa Ruotsissa. 
Ilmari Säävälän kanssa Bar Kukassa.

Oravan kanssa TEHDAS Teatterin pihassa.

Pancho Villan kanssa Tampereella Mukamas 2014-festivaalilla.

Timojen kanssa Teatterikulmassa.

Daihatsussa Iso-Puolalassa.

Avustajina Ylen nuortensarjan kuvauksissa Ruisrockissa.

Tauolla tanssien välissä Teatteri Mukamaksessa.

Omenahotellissa.

Lentokoneessa karkkia ostamassa.

Ruotsissa syömässä paistettua läskiä.

Liittovaltion poikien kanssa Citymarketissa.

Vellu Torkon kanssa toisessa kaupassa.

Tobias Effen kanssa Samppalinnanvuorella.

JA SAABY JÖRGENSENIN KANSSA BAARISSA AAAAA SAABY!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Hälsningar!

Tässä vielä lisää tunnelmia ihanaiselta Odensen reissulta. Kyllä ne Ruotsin järvet on sitten isoja. Ja lihapullat. Ja karkit värikkäitä. Ja ajatelkaa:  Tanskassa on olutta, jonka nimi on Miami Vice, ja sitä tekee Ugly Duck. Kaikenlaista...
Myös festari oli tosiaan ihana, on hyvä nähdä hyvää ja kunnianhimoista ja mielenkiintoista ja kohderyhmäänsä pelkäämätöntä lastenteatteria. Harvoin on myöskään festarilla, jossa yksikään nähty esitys ei tuntunut turhalta. 
Meidän Yhteenveto planeettojen välisistä etäisyyksistä sai nyt ensi-iltansa englanninkielellä. Joihinkin esityksiin se sopii, joihinkin ei, tähän onneksi kyllä. Se, miten hyvin se sopi teini-ikäiseen sielunmaisemaan jäi hieman kysymykseksi lähestulkoon koko yleisön ollessa aikuisia, mutta ylpeydellä me tällä outoilulla Suomea edustamme. Kaiken kaikkiaan, hyvä mieli jäi. Neil Armstong pääsi ulkomaille. Pieni askel muille, ja suuri askel meille.